Se on kaikki Jumalan työtä. Sinun pitää vähetä ja Hänen kasvaa. Siitä alko sitten ittensä totaalinen kieltäminen. Kun piti ajatella että kaikki mitä tekee niin en se minä ollut vaan Jeesus minussa. Ainakin jos teki jotain hyvää. Annoit jollekin rahaa. Ja toinen alko kiitteleen. “Älä minua kiitä, kiitä Jeesusta.” Tai annoit leipää, niin en se minä ollut vaan Jeesus. En minä. Jeesus.
Mutta ei todellakaan voinu sanoo että Jeesus kävi paskalla! Ei. Kyllä se olin sitten minä! Se alko oleen jo jotain ihan uskomatonta kun ensimmäisen kerran kuuli kun puhuttiin kielillä. Olin taas yhdessä kokouksessa. Yks mies nousi seisomaan hirveessä voitelussa, no niinkun niissä piireissä sanotaan.
Kaikki paikalla olevat tiesi että mies oli armoitettu kielillä puhuja. Koko seurakunta vaikeni. Sen oikein tunsi miten Pyhä Henki laskeutui sen miehen ylle ja otti sen miehen valtaansa. Kili kali kili kali ke ke ko ko kuu kaa.
Toinen seiso siellä edessä ja tulkkas. Sinä, joka olet tullut tänne tänä iltana hakeaksesi selvyyden yhteen kysymykseen, älä pelkää…Kili kali kili kali ke ke ko ko kuu kaa. Minä rakastan sinua, sinä olet minun silmäteräni, minä en milloinkaan jätä sinua, minä olen antanut sinulle paljon, armolahjojakin, mutta sinä et ole osannut niitä käyttää, sinun tulee etsiä, etsikää niin te löydätte.
Kili kali kili kali ke ke ko ko kuu kaa… Ja loppuun vielä Keke, Keke, Keke, Keke, Ruusperi, Ruusperi.